Neitsytniemen Kartano - Historia

Neitsytniemen historia

Neitsytniemen kartanon historia alkoi 1600-luvulla, kun Ruotsin kuningatar Kristiina lahjoitti Siitolan kylästä maita latvialaiselle vapaaherralle Reinhold von Ungern-Sternbergille. Myöhemmin tilasta tuli kartano, jonka omistajat kokivat historian kuluessa Ruotsin ja Venäjän valtakuntien ajat sekä matkailun ja teollisuuden synnyn Suomeen ja Vuoksen varrelle. Neitsytniemen kartanon historia on merkittävä osa Imatran historiaa. Kartanoon liittyvät tarinat kertovat elämästä idän ja lännen kulttuuripiirien rajalla. Kartano on tärkeä maamerkki valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä kalaisan Vuoksen varrella.

Tässä kartanossa, jolle Zilliacukset antoivat nimeksi Neitsytniemi, ehkä muistellen heidän kotikaupungissaan Viipurissa ollutta Neitsytniemeä, asuivat tai viettivät kesiään mm. maanmittari Henrik B. Zilliacus (1797-1829), henkikirjoittaja Henrik J. Zilliacus (1797-1858) ja senaattori Wilhelm Zilliacus (1823-1887). Kuuluisin Zilliacus-suvun jäsenistä lienee ollut Konrad (Konni) Viktor Zilliacus, lakimies, kirjailija, ratsujen kasvattaja ja itsenäisyysmies, joka vietti nuoruutensa vapaa-ajat Neitsytniemessä. Näitä aikoja muistellen kirjoitti Konni Zilliacus: "Tuon syrjäisen Karjalan kolkan suven ihanuudelle ei mikään vetänyt vertoja. Terve ja reipas ulkoiluelämä Neitsytniemessä antoi kaikkea, mistä nuori voi toivoa. Siellä saattoi samoilla kedoilla, pyytää riistaa tiheikössä ja ennen kaikkea kalastaa lohta Vuoksen Tainionkoskessa, jonka veroista kauneudessaan ei tapaa muualla.

Nimeen von Nottbeck liittyy laaja kappale maamme taloudellisen suureen nousun aikaa. William von Nottbeck, Finlaysonin puuvillatehtaan omistaja oli aikanaan koko talouselämämme kohottaja, jonka tehtaan varjossa mm. Tampereen kaupunki kasvoi ja kehittyi jättiläisaskelin vuosina 1860-1890. Tämän William von Nottbeckin vuonna 1853 syntynyt poika Edvard Aleksander von Nottbeck, Finlaysonin omistajiin ja johtajiin kuulunut osti vuonna 1889 Neitsytniemen kartanon. Nottbeckien tilanhoitaja Juho Helminen kertoo heidän elämästään ja hovinpidostaan seuraavaa:

Komeata elämää viettivät Nottbeckit. Paikkakunnalta ei kukaan kelvannut heidän juhliinsa, ei vaikka moni herrana itseään pitänyt olisi mielellään istunut Nottbeckien pitopöytään. Vieraat, joita kartanossa kävi silloin, kun isäntäväki sattui kesäisin täällä olemaan, olivat korkeita aatelisia, ruhtinaita ja ruhtinattaria, paroneja ja paronittaria Helsingistä, Pietarista tai ulkomailta tulleita. Komeita naisia uljaitten miesten matkassa. Lohien paljous Vuoksessa oli tavaton. Nottbeckien lohimerroissa oli päivän saalis huonoimmillaankin 100 kiloa.

Tornator ja myöhemmin Enso-Gutzeit käytti kartanon päärakennusta yhtiön ylempien toimihenkilöiden virka-asuntona. Ensimmäinen oli toimitusjohtaja Eugen Wolff ja hänen jälkeensä vuodesta 1919 Wolffin seuraaja, myöhempi vuorineuvos Aleks Lampén, joka asui siellä aina vuoteen 1932. Myöhemmin asukkaat ovat olleet omistajayhtiön johtoportaaseen kuuluneita henkilöitä.

Neitsytniemen aikaisemmista rakennuksista ei ole säilynyt tietoja, on vain arveluja vanhojen rakennusten paikoista. Vasta vuodelta 1884 on piirros, joka esittää Tainionkoskea, Neitsytniemen päärakennuksen päätyä sekä rannan venevajoja. Vanhan päärakennuksen alkaessa rappeutua tilasivat Nottbeckit vuonna 1895 arkkitehti Karl August Wredeltä huvilan piirustukset, joiden mukaan sitten rakennettiin Neitsytniemeen uusi päärakennus. Se valmistui vuoden 1900 tienoilla ja on vieläkin pystyssä. Tosin rakennukseen on tehty monia muutoksia, mutta sen ulkoasu on pyritty säilyttämään entisellään. Kerrotaan, että rakennuksen pohjapiirros olisi laadittu Nottbeckin Eugene-puolison toivomuksesta Yhdysvaltojen presidentin kesäasunnon mukaisesti. Tämä Eugenie, syntyisin von Nottbeck, oli nimittäin ihastunut amerikkalaisuuteen asuessaan aikanaan Venäjän pääkonsulin tyttärenä New Yorkissa. - Tähän voinee lisätä, että mainittu rouva oli kai englantilaissyntyisen äitinsä ansiosta ihastunut Englantiinkin siinä määrin, että korjautti hampaansa Lontoossa.

 

NEITSYTNIEMEN KARTANON HISTORIA

  • 1743-1887 Zilliacuksen suku
  • 1887-1889 Vapaaherra Langenskiöld
  • 1889-1914 Tilanomistaja Edvard von Nottbeck
  • 1914-1932 Tornator
  • 1932-1984 Enso-Gutzeit Osakeyhtiö
  • 1985-2019 Imatran kaupunki